Hyviä uutisia & stressiä

Apuuuuuva! Eilen tuli puhelu koskien sitä Terapiatehdasta ja mä pääsen sinne, wuup wuup. Kaikki on sanonu mulle, et joudun vähintään kuukauden odottamaan sinne pääsyä jos he edes ottavat mua sinne. Taadaatadaaa lähtö huomenna klo 14 kohti Nummelaa! Oon iha täpinöissäni ja samalla kaikki mahdollinen stressaa mua. Mitä vaatteita otan mukaan, mitä muuta siellä tarvitsen ja niin edelleen. Kaikkein parasta tässä on se, että saan ottaa Nemon mukaan, ihanaaaaaaaa.

Oon alottanu jo pakkamaan ja nyt ois yks iso matkalaukku, semmonen Pirkan kestokassi (muovinen) ja semmonen iso longchampin laukku aivan täynnä. Enkä tiedä onko mulla kaikkea tarpeellista mukana. Se kuntoutusjakso kestää 4-8 viikkoa. Ja Sunnuntaisin on vierailupäivä. Kahden viikon jälkeen pääsee ilmeisesti "kotilomille", mutta se ei tässä hädässä auta kun M on kaksi seuraavaa Sunnuntaita töissä..... Kääk. Palataan vähän niiku sen armeija aikaan jolloin se saattoi muutaman viikonlopun olla kiinni ja mä olin yssin kotona... Ehkä me selvitään. Täytyy vain miettiä sitä, että mun pitäisi saada sieltä apua!

 

Kauhee päivä muuten ollu. Joka paikassa on saanu ravata. Psyk polilla juttelemassa, sosiaalivirastoon vein papereita, pakkasin loppuun, kaupassa pitää vielä käydä ostaa Nemolle kissanhiekkaa, nyt pitäis nähä yks mun kaveri Kaaressa ja sen jälkee Nään vielä mun siskopuolen. Missä välissä mä kerkeen mun rakasta näkemään?! Voi tätä kiireen määrää ja stressiä...

Huomenna ennen lähtöä pitäis vielä mennä Mehiläiseen kolmikantakeskusteluun johon on mun lisäks tulossa kaksi lääkärii, kaksi hoitajaa ja mun esimies.. Tarkoituksena ois suunnitella työhönpaluuta ja kaikkea siihen liittyvää. Stressi stressi stressi....